Siirry pääsisältöön

Liittovaltuusto 2009

Etsi
Kotisivu
Tietokeskus
Yhdistyskeskus
Kuvakirjasto
Liittovaltuusto 2009
Kurkistetaan muuallekin
  

Harvinaiset.net > Liittovaltuusto 2009 > Luokat
Toiminnan jatkuvuus – kaikesta säästetään

Hei!

Ajattelin heittää ilmaan hiukan ajatuksia näistä säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Nythän otsikoissa ovat enemmän ja enemmän kuinka sieltä ja tuolta karsitaan mutta tuloverotus vain valtiolla laskee. Eilen yhdessä tilaisuudessa sattumalta loksahti pala kohdalleen kun kerrottiin siitä kuinka eduskunnassa vahvasti sanotaan ettei nyt laman aikana leikata (paitsi veroprosenttia pienemmäksi). Mutta mikä on tuon kääntöpuoli? Tietysti se että valtio ei leikkaa mutta kuntien on pakko leikata. Kunnat saavat vähemmän ja vähemmän valtion tukea koska valtio saa vähemmän rahaa ja menot vain kasvavat. Lopenkin kunnassa budjetti on tiukka jo tälle vuodelle mutta siltikin on jo ilmassa ukaaseja että tiukasta budjetista huolimatta on karsittava menoja vielä lisää. Mikä kärsii tälläisestä tuntuvasti? Palvelut. Turvakoteja, sosiaalipuolta, kotiäänestäminen (kriteerit tähän ovat todella tiukat) jne.. Ja siitä tullaankin siihen mitä vammaispalvelulaki määrää kuntien maksettavaksi. Aikaisemminkin näitä on, kunnista riippuen, maksettu vain mitä on ollut ehdottoman pakko ja siinäkin palvelutaso on voinut olla vain miniminsä. Kuntahan ostaa palvelut vammaispuolella helposti ulkopuolelta kilpailuttaen – ja samalla itse palvelun tarvitsija jätetään pois lenkistä. Tarvitaan yhtä, kerrotaan se kunnalle joka kertoo asian toisena tarjoajalle ja lopuksi todetaan että “tuossa se on, kuten halusit”. Lopputulos voi pahimmillaan siis olla lain kirjaimen täyttämä, muttei sen henkeä.

Jotta riittävä palvelutaso (oikeus itsenäiseen elämään mahdollisimman monelle) saadaan täytettyä tarvitsee se yhteiskunnan rahoitusta. Tässä hullua onkin työntää vastuuta kuntien rahoittamaksi ja maksettavaksi. Voiko tästä seurata että huonosti menevässä kunnassa käydään “tukien saajia” katsomaan kieroon jos tiedetään että heille menee enemmän rahaa kuin toisaalle?

En tutustunut nyt siihen miten maksut oikeasti jakautuvat (kuinka paljon menee kuntien maksettavaksi, kuinka paljon KELA maksaa ja kuinka paljon valtio) mutta monet asiat (omaishoitajat, palvelutalot) menevät kuntien pussista. Eikö tähän voisi tehdä aloitteen että vammaispuolelle rahoitus tulisi yhä selvemmin valtion suunnasta, jolloin apua tarvitsevat oikeasti saavat sen tukensa?

t.

Vesku

Ehdokas esittäytyy

Hei!

vesa_medium Olen Vesa Nopanen, yhdistyksestä Redy Ry ( www.redy.info ). Päätös lähteä mukaan Invalidiliiton Liittovaltuustovaaleihin kypsyi jo viime vuoden puolella, kun olin ehdokkaana myös kunnallisvaaleissa 2008. Niissä en valtuustoon asti yltänyt mutta vaalilautakuntaan pääsin varsinaisena jäsenenä ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa olen mukana varajäsenenä. Redyssä olen tyttäreni vamman myötä, hänellä on dysmelia. Kunnes hän täyttää 15 vuotta vuonna 2017 olen hänen sijastaan aktiivina Invalidiliiton toiminnassa. Nyt toimin Redy ry:ssä puheenjohtajana kolmatta vuotta ja sinä aikana on tullut laajennettua sektoria myös harvinaisten väliseen yhteistyöhön hyvinkin runsaasti.

Taustastani sen verran että toimin IT-alalla ja erityisosaamisena ovat tietokannat ja kaikki mitä niiden käsittelemän tiedon ympärille liittykään. Pääasiallinen harrastukseni on valokuvaus, kuvani ovat tulleet todennäköisesti Harava-lehden kautta useammille tutuksi.

Miksipä haluan tähdätä valtuustoon? Vaikuttaminen asioihin on perimmäinen syy taustalla. Invalidiliiton valtuuston kautta on mahdollista ajaa harvinaisia koskevia asioita, kuten Lassekin on tehnyt viimeisen neljän vuoden aikana. Se työskentely ei ole kuitenkaan kokonaan vain harvinaisten asioita, kyseessähän on iso liitto jossa pitää pystyä katsomaan kokonaiskuvaa. Kun Invalidiliitolla menevät asiat hyvin on myös harvinaisilla mahdollisuus saada asioitaan paremmin esille ja tulla kuulluksi.

Tärkeintä onkin harvinaisille että Invaldiliiton valtuustoon saadaan kaksi parasta edustajaa mitä meillä on tarjota. Innostuneita, kiinnostuneita, valmiita osallistumaan työryhmiin ja tekemään verkostoitumistyötä asioiden ajamiseksi – ja tarvittaessa äänekkäitä valtuustossa. Halukkaita kuuntelemaan, pohtimaan ja neuvottelemaan. Katsomaan asioita suuremmasta mittakaavasta kuin vain harvinaistenkin näkökulmasta, puhumattakaan yhdestä yhdistyksestä. Liittovaltuustoon ei mennä ajamaan omaa asiaa vaan sinne mennään ohjaamaan Invalidiliittoa ja tuomaan sitä kautta harvinaisten näkökulma, epäkohdat ja tarpeet, esille. Lisäksi näiden kahden edustajan yhteistyön tulee toimia jotta he voivat keskenään sparrata asioita.

Meillä on siis kaksi paikkaa sinne. Hienoa olisikin jos toinen edustaja olisi itse diagnosoitu ja toinen diagnosoidun vanhempi mutta edelleen tärkeintä on mielestäni saada kaksi sopivinta ja parasta siihen hommaan – ilman kiintiöitä! :)

Jotta vaaleista tulee fiksut, on meillä oltava ainakin 4 ehdokasta, koska valtuustoedustajille on oltava myös varahenkilöt. Tähdätään korkealle – yksi harvinainen myös Invalidliiton hallitukseen – ja tehdään yhteistyötä!

Vesku